Mielenterveys käsittää monia henkisen hyvinvoinnin osa-alueita, kuten psykologiset, emotionaaliset, henkiset ja sosiaaliset tekijät. On normaalia, että mielenterveys vaihtelee ihmisen elämän aikana.
Mielenterveyden parantamisesta on monia hyötyjä, kuten fyysisen terveyden, sosiaalisten suhteiden, akateemisen ja uramenestyksen sekä yleisen elämäntyytyväisyyden parantaminen.
Mielenterveys
Mielenterveys on olennainen osa yleistä hyvinvointiamme, sillä se vaikuttaa siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja olemme vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tärkeydestään huolimatta se jätetään usein huomiotta arjen kiireessä.
Tässä artikkelissa selvitämme, mitä mielenterveys pitää sisällään, tunnistamme hyvän mielenterveyden merkkejä, keskustelemme strategioista sen vaalimiseksi ja syvennymme yleisiin mielenterveyssairauksiin, jotta ymmärtäisimme, millaisia nämä kokemukset ovat.
Valottamalla näitä aiheita toivomme lisäävämme tietoisuutta ja edistävämme mielenterveyden ymmärtämisen ja tukemisen kulttuuria yhteisöissämme.
Mitä on mielenterveys?
Mielenterveys käsittää emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, joka on muutakin kuin sairauden puuttumista ja joka auttaa meitä selviytymään ja sopeutumaan.
American Psychological Associationin (APA) mukaan siihen kuuluu emotionaalinen hyvinvointi, käyttäytymiseen sopeutuminen ja kyky selviytyä elämän vaatimuksista.
Mielenterveyden ymmärtäminen jatkumona muistuttaa meitä siitä, että on normaalia, että tunne-elämän ja psykologisten tilojemme vaihtelut ajan mittaan vaihtelevat. Aivan kuten fyysinen terveydentilamme voi vaihdella päivästä toiseen, myös mielenterveytemme vaihtelee elämän ylä- ja alamäkiä vasten.
Lisäksi mielenterveys ei määräydy pelkästään yksilöllisten tekijöiden perusteella, vaan siihen vaikuttavat myös sosiaaliset, ympäristölliset ja kulttuuriset olosuhteet. Esimerkiksi resurssien saatavuus, sosioekonominen asema, sosiaaliset tukiverkostot ja altistuminen stressitekijöille vaikuttavat kaikki mielenterveyteen.
Hyvän mielenterveyden merkit
Hyvän mielenterveyden merkkien tunnistaminen voi auttaa meitä arvioimaan yleistä hyvinvointiamme. Nämä indikaattorit ovat laajempia kuin pelkkä mielisairauksien tai mielenterveysongelmien puuttuminen, vaan ne osoittavat meille, milloin olemme tasapainossa ja maadoittuneita. Seuraavassa on joitakin yleisiä merkkejä:
Emotionaalinen sietokyky
Hyvä mielenterveys tarkoittaa usein sitä, että kykenemme selviytymään vaikeista ajoista, kohtaamaan haasteita ja silti löytämään myrskyn keskellä rauhallisuuden tunteen.
Terveet selviytymismekanismit
Kun olemme henkisesti kunnossa, meillä on yleensä terveitä keinoja stressin lievittämiseen - kutenkävelylenkkejä, keskustelua ystävien kanssa tai yksinkertaisesti tapoja rentoutua ja rentoutua.
Itsetuntemus ja tunteiden säätely
Itsetuntemuksessa on kyse omien tunteiden, tarpeiden ja rajojenymmärtämisestä - siitä, mikätekee sinusta ainutlaatuisen. Se on sen tunnistamista, missä tunnet olevasi eniten oma itsesi, ja näiden tilojen kunnioittamista. Tunteiden säätely on kykyä käsitellä tunteita sillä hetkellä tai tunnistaa, kun tunteet ovat häiriintyneet. Siihen kuuluu, että sinulla on tehokkaita tapoja käsitellä haasteita, kuten taukoja tai tuen hakemista tarvittaessa.
Myönteiset ihmissuhteet
Merkitykselliset suhteet läheisiin tarjoavat meille tukea, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotka rikastuttavat elämäämme.
Tarkoituksen ja merkityksen tunne
Tunne siitä, että olemme osa jotakin merkityksellistä, olipa kyse sitten työstä, harrastuksista tai ihmissuhteista, lisää elämäämme syvyyttä ja täyttymystä.
Tapoja tukea mielenterveyttäsi
Mielenterveydestä huolehtiminen on kuin puutarhan hoitaminen - se vaatii huomiota, hoivaa ja hellävaraista huolenpitoa. Seuraavassa on muutamia käytännön tapoja, joilla voimme vaalia henkistä hyvinvointiamme.
Ole yhteydessä itseesi
Yhteyden luominen itseesi tarkoittaa omien tarpeiden ja rajojen tunnistamista. Mieti hetki, miltä sinusta todella tuntuu tietyissä tilanteissa, riippumatta ympärilläsi olevien odotuksista.
Sinun tarpeesi ovat yhtä tärkeitä kuin muidenkin, joten älä epäröi asettaa niitä etusijalle. Muista, että kompromissit ovat joustavia, mutta omien ydintarpeidesi uhraaminen muiden miellyttämiseksi voi jättää sinut tyhjäksi.
Aseta itsehoito etusijalle
Varaa aikaa toiminnalle, joka täyttää sinut, olipa se sitten rauhallinen kävelyretki luonnossa, hyvän kirjan lukeminen tai vaahtokylvyssä hemmottelu.
Muista, että myötätunto itseäsi kohtaan on avainasemassa - kohtele itseäsi samalla ystävällisyydellä ja ymmärryksellä, jota tarjoaisit rakkaalle ystävällesi.
Harjoittele mindfulnessia ja meditaatiota
Mindfulnessin ja meditaationharjoittaminen tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä ja löytää rauha. Jos vietät joka päivä muutaman hetken istuaksesi hiljaa, hengittäessäsi syvään ja päästääksesi irti häiriötekijöistä, voit tuntea itsesi rauhallisemmaksi ja keskittyneemmäksi.
Fyysisen terveyden vaaliminen
Psyykkinen ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä. Pidä huolta kehostasi ravitsemalla sitä tasapainoisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja riittävällä unella. Nämä näennäisen pienet teot voivat parantaa mielenterveyttä ja elämänlaatua.
Viljele kiitollisuutta
Kiitollisuus on kuin positiivisuuden magneetti - sillä on voima muuttaa näkökulmaasi ja muuttaa elämääsi. Aloita kiitollisuuspäiväkirja ja mieti joka päivä hetki niitä asioita, joista olet kiitollinen. Vaikeimpinakin päivinä on aina jotain, mistä voi olla kiitollinen.
Hae apua mielenterveysalan ammattilaiselta
Monet ihmiset hakevat apua mielenterveyden ammattilaiselta, kun heidän mielenterveytensä vaikuttaa edelleen kielteisesti heidän hyvinvointiinsa.
Mielenterveysalan ammattilaiset voivat auttaa meitä löytämään strategioita ja selviytymiskeinoja, tarjota tukea ja olla puolueettomia keskustelemaan tunteistamme ja kokemuksistamme.
Mielenterveydestä huolehtiminen on matka itsensä löytämiseen ja myötätuntoon. Muista, että jokaisella pienellä askeleella on merkitystä, ja jokainen ponnistus, jonka teet mielenterveytesi vaalimiseksi, kasvaa ajan myötä.
Mielenterveyden eri osa-alueet
Matkalla kohti eheyttä kohtaamme erilaisia puolia tai ämpäreitä, jotka vaikuttavat yleiseen olotilaamme. Nämä ämpärit edustavat sisäisen maailmamme eri ulottuvuuksia, joista jokainen ansaitsee huomiota ja huolenpitoa.
-
Emotionaalinen: Hyväksy tunteiden koko kirjo, anna niiden virrata vapaasti ja tunnusta niiden pätevyys tuomitsematta. Pohdi tunteitasi säännöllisesti, kirjoita päiväkirjaa tai tee mielen rentoutumista edistäviä harjoituksia .
-
Suhteellinen: Edistä aitoutta vuorovaikutuksessa, viljele haavoittuvuutta ja kasvata myötätuntoa itseäsi kohtaan. Harjoittele aktiivista kuuntelemista keskusteluissa ja ilmaise avoimesti omia kokemuksiasi syventääksesi yhteyksiä muihin ja itseesi.
-
Sosiaalinen ja yhteisöllinen: Luo mielekkäitä yhteyksiä yhteisöissä, verkossa tai sen ulkopuolella. Osallistu toimintaan, joka edistää toveruutta ja yhteisymmärrystä, ja hyväksy inhimillisten yhteyksien monimuotoisuus. Harkitse liittymistä kiinnostuksen kohteitasi vastaaviin kerhoihin tai ryhmiin sosiaalisten siteiden vahvistamiseksi.
-
Henkinen: Pohdi arvojasi ja uskomuksiasi ja löydä lohtua hiljaisista mietiskely- tai meditaatiohetkistä. Harrasta harjoituksia, jotka ravitsevat henkeäsi ja yhdistävät sinut johonkin itseäsi suurempaan.
Miksi mielenterveys on tärkeää
Mielenterveys on hyvinvointimme selkäranka, joka vaikuttaa siihen, miten selviämme elämän haasteista ja arvostamme sen iloja.
-
Voit nauttia elämästä täysillä: Kun huolehdimme mielenterveydestämme, kutsumme iloa ja elinvoimaa päiviimme. Kyse on pienten ihmeiden nauttimisesta - yhteinen nauru ystävän kanssa, hiljainen hetki mietiskelyssä - ja kauneuden löytämisestä tavallisesta.
-
Rakennat itseluottamusta: Henkisen hyvinvointimme vaaliminen vahvistaa itseluottamuksemme perustaa. Kyse on siitä, että tunnustamme kestävyytemme haasteiden edessä ja tunnustamme vastoinkäymisten voittamisesta saadun viisauden.
-
Tavoitteesi on helpompi saavuttaa: Terve mieli antaa selkeyttä ja joustavuutta, joita tarvitaan unelmiemme tavoittelemiseen tarkoituksellisesti ja päämäärätietoisesti. Kyse on siitä, että sovitamme toimintamme yhteen toiveidemme kanssa ja otamme matkan kohti täyttymystä vastaan.
Mieti tavoite, joka puhuttelee sydämesi toiveita. Hoitamalla henkistä hyvinvointiasi - asettamalla rajoja ja harjoittamalla itsemyötätuntoa - luot hedelmällisen maaperän, jossa unelmat juurtuvat ja kukoistavat.
Pohjimmiltaan mielenterveyden asettaminen etusijalle on itserakkauden ja itsensä löytämisen pyhä teko. Siihen kuuluu luontaisen arvomme kunnioittaminen, haavoittuvuutemme hyväksyminen ja voiman löytäminen matkasta.
Mielenterveys vs. mielisairaus - mikä on ero?
Mielenterveys ja mielisairaus ovat molemmat emotionaalisen ja psykologisen hyvinvointimme osa-alueita.
Mielenterveys viittaa yleiseen emotionaalisen ja psykologisen hyvinvointimme tilaan. Kyse on tyytyväisyyden tunteesta, stressistä selviytymisestä ja myönteisten ihmissuhteiden ylläpitämisestä.
Toisaalta mielisairauteen liittyy tiloja, jotka vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme tavalla, joka vaikeuttaa päivittäistä toimintaa. Sellaiset tilat kuin masennus, ahdistuneisuushäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia ovat esimerkkejä mielenterveyden häiriöistä.
On tärkeää tunnustaa, että mielenterveys on eriasteinen, aivan kuten fyysinenkin terveys. Meillä kaikilla on aikoja, jolloin tunnemme itsemme stressaantuneiksi, ahdistuneiksi tai masentuneiksi, mutta nämä tunteet menevät yleensä ohi. Mielenterveysongelmiin liittyy kuitenkin pysyvämpiä ja vakavampia oireita, jotka voivat haitata kykyämme elää täysipainoista elämää.
Normalisoi se, ettei olo ole aina kunnossa
"Sinun ei tarvitse olla koko ajan positiivinen. On täysin ok tuntea itsensä surulliseksi, vihaiseksi, ärsyyntyneeksi, turhautuneeksi, pelokkaaksi tai ahdistuneeksi. Tunteiden omaaminen ei tee sinusta 'negatiivista ihmistä'. Se tekee sinusta ihmisen." - Lori Deschene, Tiny Buddha.
Keskusteluissamme sekoitamme usein "mielenterveyden" ja "mielisairauden", mutta ne eivät ole sama asia. Tämän eron ymmärtäminen auttaa meitä kohtelemaan ihmisiä empaattisesti, torjumaan leimautumista ja tekemään yhteisöistämme osallistavampia.
-
Huono mielenterveys ei aina ole mielisairaus: Kaikki kamppailut mielenterveyden kanssa eivät merkitse diagnosoitua mielisairautta tai mielenterveysongelmaa. Aivan kuten fyysinen epämukavuus ei aina tarkoita kroonista sairautta, henkiset haasteet eivät välttämättä täytä mielenterveyden häiriön kriteerejä. Tämän eron tunnistaminen auttaa meitä ymmärtämään mielen hyvinvointia tarkemmin
-
Leimautuminen: Epäröintimme keskustella "mielisairaudesta" ylläpitää käsitystä siitä, että se on jotain tabua tai negatiivista. Toisin kuin fyysiset sairaudet, mielenterveysongelmiin liittyy usein leimautuminen. Mielenterveysongelmien avoin käsittely auttaa kuitenkin normalisoimaan niitä ja edistää ymmärrystä ja empatiaa. Tämän normalisoinnin ansiosta ihmisten on helpompi hakea apua ilman häpeän tai tuomitsemisen tunnetta.
Mielenterveys jatkumolla
Mielenterveyden jatkumomalli tarjoaa myötätuntoista ymmärrystä mielenterveyden tarpeista ja tunnustaa ihmisten kokemusten moninaisuuden. Sen sijaan, että mielenterveyttä tarkasteltaisiin binäärisenä käsitteenä "terve tai sairas", jatkumossa tunnustetaan mielentilojemme vaihtelevuus.
Optimaalinen mielenterveys edustaa täyttymystä, joustavuutta ja emotionaalista hyvinvointia, mikä edistää armollisuutta ja yhteenkuuluvuutta elämän haasteiden keskellä. Sitä vastoin mielenterveyden vaikeudet ja haavoittuvuus merkitsevät kohonneen ahdistuksen, masennuksen tai emotionaalisen myllerryksen kausia.
Jatkumomalli korostaa kuitenkin näiden kokemusten dynaamista luonnetta, kun selviydymme stressitekijöistä, elämäntapahtumista ja henkilökohtaisesta kasvusta. Se rohkaisee suhtautumaan inhimillisten tunteiden koko kirjoon empaattisesti ja etsimään tarvittaessa tukea.
Tämän mallin ymmärtäminen muistuttaa meitä siitä, että on normaalia kokea henkisen hyvinvoinnin vaihteluita, ja kannustaa meitä asettamaan itsetuntemuksen ja parantumisen etusijalle. Jokainen askel ainutlaatuisella mielenterveysmatkallamme edistää kasvuamme ja hyvinvointiamme.
Milloin hakea ammattiapua
On luonnollista tuntea itsensä ajoittain hieman epätasapainoiseksi; surun, huolen, pelon tai epäilyksen hetket ovat osa ihmisenä olemista. Kun nämä tunteet kuitenkin jatkuvat ja alkavat häiritä jokapäiväistä elämääsi pidemmän aikaa, se voi olla merkki avun hakemisesta.
Merkkejä, joita kannattaa etsiä:
-
vaikeudet pitää yhteyttä perheeseen, ystäviin, työtovereihin tai luokkatovereihin.
-
sinun on vaikea nauttia asioista, joita ennen rakastit.
-
tunnet itsesi ylikuormitetuksi etkä pysty selviytymään jokapäiväisistä haasteista.
-
huomaat muutoksia unessa (esim. nukut paljon vähemmän tai enemmän kuin tavallisesti) tai ruokailutottumuksissasi.
-
tunnet itsesi masentuneeksi, ahdistuneeksi tai jatkuvasti hermostuneeksi.
-
sinulla on vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä
-
turvaudut epäterveellisiin tapoihin tai aineisiin selviytyäksesi tunteistasi.
Muista, että ammattiapuun hakeutuminen mielenterveysongelmiin on rohkea askel kohti paranemista ja hyvinvointia. Riippumatta siitä, uskoutuuko perheenjäsenelle tai ystävälle vai hakeudutko mielenterveysalan ammattilaisen tai muiden mielenterveyspalveluiden piiriin, avun hakeminen on itsemyötätunnon teko. Ansaitset apua ja ohjausta matkallasi kohti henkistä hyvinvointia.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat yleisiä merkkejä mielenterveysongelmista?
Mielenterveyden vaikeudet voivat ilmetä eri tavoin, kuten jatkuvana surun tai ahdistuksen tunteena, muutoksina nukkumis- tai ruokailutottumuksissa, keskittymisvaikeuksina tai riskikäyttäytymisenä. Näihin haasteisiin vaikuttavat usein biologiset tekijät ja ympäristön stressitekijät, ja ne voivat vaikuttaa yleiseen hyvinvointiimme.
Mistä voin löytää tukea mielenterveysongelmiin?
Järjestöt, kuten Mental Health America ja paikalliset mielenterveyskeskukset, tarjoavat arvokkaita resursseja ja tukea mielenterveyshaasteita kohtaaville henkilöille. Nämä keskukset tarjoavat neuvontaa, terapiaa ja muita mielenterveyspalveluja, jotka auttavat ihmisiä matkalla kohti paranemista ja toipumista.
Kuinka tehokasta mielenterveyshoito on?
Mielenterveyshoito voi olla erittäin tehokasta subkliinisten ja diagnosoitavien mielenterveyshäiriöiden hallinnassa ja hoidossa. Terapian, lääkityksen ja kokonaisvaltaisten lähestymistapojen avulla ihmiset voivat kehittää selviytymisstrategioita, parantaa henkistä hyvinvointiaan ja elää täysipainoista elämää. On tärkeää muistaa, että hoito näyttää erilaiselta kaikille, ja parhaan lähestymistavan löytäminen voi viedä aikaa.
Viitteet
Mitä on mielenterveys? | MentalHealth.gov
Mielenterveyden jatkumomalli (MHCM) | Kanadan hallitus.
Vastuuvapauslauseke
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.
